Polttokäyrät

Hei!
Mistä saa tietoaraaka -ja
lasituspoltoista ja lähinnä
millaisella ohjelmalla ne poltetaan?
E oikein auta vaikka tietäisi
lopullisen potlltolämpötilan kun
kaitsepitäis jotenkin automatiikkaan
syöttääkin. En ole oikein esineiden
polttoon vieä löytänyt minkäänlaista
teosta, liekö edes olemassa?
Aloittaja: Aloittelija :: E-mail: supetin@netti.fi
Lähetetty: 29.12.2007

Kyllä alan koti- ja ulkomaisessa kirjallisuudessa on asiasta tietoa. Jylhä-Vuorion kirjassa Keramiikan materiaalit aloittelijaa alkuun auttava "tyypillinen keramiikkapolton etenemiskäyrä" sivulla 195...
Lähettäjä: ms
Lähetetty: 31.12.2007

kiitos nyt edes tästä vinkistä :D
Kävin tänään kirjastosta ton Keramiikka-kirjan. Siinäkin on jotain asiaan viittaavaa.
Lähettäjä: Aloittelija
Lähetetty: 31.12.2007

Moi Aloittaja!

Jos ohjauskeskus on digitaalinen, niin löytyy yleensä valmiita poltto-ohjelmia "menu" tai "program" nappulan alla.

Jos manuaalit on hukassa, voi laittaa mailia ohjauskeskuksen valmistajaan/maahantuojaan ja pyytää kyseisen mallin manuaalit pdf:nä. Esimerkiksi: www.bentrup.de tai www.stafford-inst.co.uk Suomessa noita myy/tuo ainakin KERACOMP ja KERASIL.

Raakapoltossa pitää lämpötilan nousu olla hidasta, sillä mikäli se on liian nopea/jyrkkä voi veden höyrystymispaine rikkoa esineen. Mitä paksumpia esineitä, sitä hitaampi polttokäyrä.

Vapaa vesi alkaa havaittavasti haihtua 80 asteessa ja on haihtunut kokonaan 200 asteen mennessä. Jos uunissa on tuuletusluukku se on hyvä pitää auki koko raakapolton ajan.

300 asteeseen asti pitää nousun olla hyvin hidas ja _tasainen_, sillä veden höyrystymisen lisäksi 225 asteessa kristobaliitin kiderakenne kasvaa tilavuudeltaan voimakkaasti. Tämä aiheuttaa jännitteitä esineessä ja mikäli muutos on liian nopea, voi esine rikkoontua.

About 300 asteessa orgaaniset epäpuhtaudet kuten hiili alkaa poistua. Käyrää voi hieman korottaa, muttei liikaa, sillä esimerkiksi hiilen kaasuuntumisprosessi pitää saada loppuun asti jottei sitten lasittepoltossa synny harmillisia kaasukuplia. (Haudutus lopussa vähentää tätä riskiä myös.)

Kiderakenteeseen sitoutunut "kidevesi" alkaa poistua noin 450 asteessa ja on kokonaan poistunut noin 600 asteessa. Tällöin savesta on tullut "keramiikkaa" eikä enää liukene veteen.

573 asteessa on polton toinen kriittinen vaihe jolloin kvartsin kidemuoto jälleen muuttuu tilavuudeltaan ja aiheuttaa jännitteitä esineessä.

600 asteen kohdalla kaikki kriittiset vaiheet ovat takanapäin ja voi antaa polton edetä loppuun asti täysillä tehoilla.

Kivitavaraa raakapoltetaan 900-950 asteeseen, punasavea ei kannata raakapolttaa yli 900. Jos uuni on hyvin tiiviisti ladottu (mitä sen aina pitäisi ola) voi antaa lopussa reilun kymmenen minuutin haudutuksen jotta lämpö ehtii tasaantua koko uunin osalta.

Lasituspoltossa käyrä voi olla jyrkempi alusta saakka, ei kuitenkaan täysillä ihan alusta asti. Vähän makuasia ja case by case.

Toivottavasti tästä on jotain apua Sinulle. Muut korjatkaa jos tuli virheitä.

NG
Lähettäjä: NG
Lähetetty: 2.1.2008

Huomasin että edellämainituilla automatiikkafirmoilla on sivut missä voi ladata ohjausautomatiikan käyttöohjeet mallin mukaan. Myös vanhojen mallien käyttöohjeet löytyy kattavasti.

Bentrup:

http://www.bentrup.de/en/service/downloads/

Stafford:

http://www.stafford-inst.co.uk/Prod%20Support.htm


Lähettäjä: NG
Lähetetty: 2.1.2008

...no se mantra oli taas kuin suoraan jollakin keskitysleirillä opittua pätkää polttamisesta. Noinhan se teoriassa menee jonkun aloittamana ja kaikkine mahdollisine käännösvirheineen kaikkineen. Runko ok, mutta lämpötila-alueita kannattanee hiukan tarkastella... ja se kristobaliitti siellä raakiksessa, lisäiletkö sitä säkistä massaan tai lasiteeseen, vai mistä saat sitä sinne? Keraameista on niin moneksi...
Lähettäjä: joopas
Lähetetty: 3.1.2008

Valmiillja polttoohjelmilla pärjää harrastelija pitkälle. Jos tarvitsee tehdä omaa ohjelmaa, niin logikkaa selviää tutkimalla pari minuuttia niitä tehtaan asetuksia.

*

Heh! Tässä tuli mieleen kun kerran kauan sitten naapuri soitti ovikelloa kamalan vihaisena. En ymmärtänyt ensin ollenkaan mistä oli kysymys, mutta vähitellen selvisi miksi sylki suihki ja möly kävi.

Täti oli nimittäin kellarissa käytyään nähnyt että pesutuvassa oli valot päällä, tarkastanut listalta kuka oli edellinen pyykkäri ja tuli sieltä suoraan kotiini riehumaan. Kyse ei ollut sähkönkulutuksesta, vaan siitä että olin "rikkonut taloyhtiön sääntöjä". Huvittuneena seurasin räpätätiä pesutupaan - missä valo tietenkin edelleen paloi - jotta minä, pesutuvan edellinen käyttäjä, taloyhtiön sääntöjen mukaan sammutan sen.

Voisiko todellakin olla niin, että...?
Lähettäjä: afaw
Lähetetty: 3.1.2008



ESIMERKKEJÄ POLTTOKÄYRISTÄ
________________________________________________



POLTTOKÄYRÄ - RAAKAPOLTTO:

0 > 600 asteeseen, nousulämpö 100-120 astetta/tunti
600 > 900 asteeseen, nousu 100% teholla
Haudutus 10 - 15 min

POLTTOKÄYRÄ - LASITUSPOLTTO KIVITAVARA

0 > 600 asteeseen, nousu 230-240 astetta/tunti
600 > 1250 asteeseen täydellä teholla
Haudutus 30 minuuttia


Yllä tyypillisiä teoreettisia polttokäyriä. Noudata savipussin ja lasitepurkin kyljessä olevia ohjeita jos on.

Kysy myös ohjeita uunin muilta tai entisiltä käyttäjiltä, sillä onnistuneen lopputulokseen vaikuttaa lukuisia muuttujia savityypin/lasitteen lisäksi kuten kyseisen uunin kunto, tasalämpöisyys, ladonta jne.

Jos esineiden seinämät ovat paksuja, niin raakapolton alkunousu on vastaavasti syytä pitää maltillisella tasolla. Esimerkiksi 80-90 astetta tunnissa 600 asteeseen tjsp.

____________________________________

Raakapolttoon menevät esineet pitää olla kuivat. Jos koskiessa ovat pinnaltaan kuivan oloiset, mutta tuntuvat kylmiltä, niin ovat vielä märät.

Toinen tapa selvittää esineen kuivuus on pitää pohja hetken ikkunaa vasten (ei toimi kesällä). Mikäli lasiin tulee kondensiota on esine vielä liian kostea poltettavaksi.

Kosteaa esinettä voi toki hätätapauksissa kuivattaa uunissa pitämällä lämmön paikallaan reilun 100 asteen kohdalla ja uunin ovi/kansi pikkasen raollaan. Kun ovenraosta nouseva ilma ei enää tunnu kostealta, voi aloittaa raakapolton.

Uunin rakenteiden takia pitää kuitenkin pääsääntöisesti välttää kosteiden esineiden polttaminen.

Jos esine on räjähtänyt poltossa, pitää uuni siivota huolellisesti pölynimurilla. Erityisen tarkasti pitää putsata muruset vastuksien kohdalla. Muuten tulee huolto pian eteen.

Lähettäjä: Eeva Esimerkki
Lähetetty: 5.1.2008
yllapito 27.05.2009 : 10.50


Takaisin
------------------------------------------------
Lisää oma kommenttisi yllä olevaan aiheeseen.
Voidaksesi osallistua keskusteluun, sinun pitää kirjautua järjestelmään!