Lahjakkuus

Tästä aiheesta keskusteltiin
aikaisemmin,mutta ajattelin aloittaa
ihan oman aiheen.

Joku heitti,että tällä alalla
keskinkertaisuudet karsiutuvat ja
lahjakkuudet jäävät.Mielestäni alalle
jää kyllä molempia, enkä pidä sitä
pahana. Ja kuka voi määritellä sen
kuka on lahjakas ja kuka ei, tyylejä
on niin monia, samoin mielipiteitä.
Paljon on niitäkin lahjakkaita joilta
puuttuu työn tekemisen taito ja
sinnikkyys. Alalle jääminen ei kerro
pelkästään taiteellisista
kyvyistä,vaan myös bisnesrohkeudesta,
organisointikyvystä ja taidosta
ohjelmoida itsensä työskentelemään
vaikka aina ei ole sellainen fiilis,
että työt maittaa.

Pitää olla lahjakas monella saralla
jos meinaa pärjätä käsityöalalla. Itse
arvostan jokaista joka pystyy repimään
elantonsa käsityöllä, vaikka tuotteet
olisivatkin kökköjä. Ajattelen että
kohderyhmä on kumminkin eri,eikä
huonot tuotteet oikeasti kilpaile
minun tuotteideni kanssa.
Aloittaja: Ärrä ::
Lähetetty: 23.9.2005

No mutta SIINÄ sitä lahjakkuutta tarvitaan että pystyy KARSIMAAN ne KÖKÖT pois markkinoilta ihmisten silmistä, eikä edes kuvittele, että niitä pitäisi tuottaa. Se on taatusti totta, että valtaosa ihmisistä erottaa kyllä norsunpaskan laatutuotteista, mutta on niitäkin, jotka sitä vain ostavat ja elättävät näiden tuottajia ja kopiokoneita, jotka ovat taas luku sinänsä. Edellä ollut Taito-lehti keskustelu nosti asioita esille, mutta jätti yhden erittäin tärkean seikan siitä pois: Alan eri lehdet ja muutamat myymäläketjut ovat mukana kannustamassa ja nostamassa ylös juuri mainitsemiani kopiokoneita kaikilta materiaalialueilta, ei yksin keramiikasta. Tämä EI ainakaan ole peräämääsi lahjakkuutta, vaan todella törkeätä olemassa olevan lahjakkuuden hyväksikäyttöä.
Lahjakkuutta on keramiikka-alueella tosi paljon vaikka tuo yksi kirjoitus puolustelikin sen olevan vain keskinkertaisuuksien ajatuksissa ja kuvitelmissa. Keskinkertaisuus voi näköjään ainakin kuvitella vaikka mitä.
Emme tarvitse edelleenkään keskinkertaisuuksia ja norsunpaskaa keramiikka-alalla.
Lähettäjä:
Lähetetty: 23.9.2005

Tanssi ja musiikki ovat kulttuurin aloja, joissa on aivan ehdottoman tärkeää pitkäjänteinen vuosia (ja taas vuosia) kestävä intensiivinen harjoittelu ja koulutus. Silti jokaisesta ballerinasta tai viulistista ei tule sitä suurta kuuluisuutta, vaan keskitasoinen ja silti taidokas ja nautittava! Mielestäni käsityöalalle tarvittaisiin yhtä määrätietoista ja perusteellista kouluttautumista, sillä laatu (koulutuksessa ja työnjäljessä) on ehdottoman tärkeää arvostusta alalle kaivatessa.
Entinen pomoni tuhahti joskus ammoin, että "Dreijaus on idioottien puuhaa. Kuka tahansa oppii dreijaamaan, koska se on niin yksinkertaisten lainalaisuuksien rajaamaa." Väite lienee totta siinä mielessä, että tekniikka tosiaan perustuu hyvin simppeleiden asioiden hallitsemiseen mutta ,kuten piirtämisessäkin, vaatii taidokas työnjälki ja varmuus harjoittelua ja taas harjoittelua. "Idioottikin" voi saada haltuunsa harjoittelulla teknisen mestaruuden!
Lähettäjä:
Lähetetty: 23.9.2005

En minäkään niistä kököistä pidä, mutta arvostan yrittämistä. Joskus harmittaa oikein kunnolla kun hyviä tuotteita tekevä käsityöläinen ei pysty merkkinoimaan omia tuotteitaan,koska häntä nolottaa omien tuotteidensa kehuminen, tai sitten hän odottaa, että joku tulisi kysymään niitä kotiovelta. Ja jos sellainen ihme tapahtuu, jäädään odottelemaan hyvää fiilistä että jaksaisi alkaa tuotteita valmistamaan.

Joka alalla on norsunpaskantuottajansa ja asiakkaita joille se edustaa sitä ainoaa ja oikeaa,ikävä kyllä. Huonoja tuotteita ei markkinoilta saada pois,mutta asenteisiin voidaan vaikuttaa edes vähän rummuttamalla hyvien tuotteiden ja ammattilaisten puolesta. Jokaisen pitäisi osata markkinoida osaamistaan itse, vaikka se aluksi tuntuu nololta ja vaikealta.

Kökkömaakarit ovat usein harmittavan hyviä myyjiä,innostuneita ja avoimia. On niistä jotain opittavaakin...

Lähettäjä: ärrä
Lähetetty: 23.9.2005

Dreijari koulutetaan kumivasaralla. Yksi lyönti.
Lähettäjä: ö
Lähetetty: 23.9.2005

Ö,
sepä somaa. Vähälahjaisuudella ja kömpelöllä ja hallitsemattomalla motoriikalla ei mutaleikkejä muut jaksakaan, kuin kumivasaralla napakasti koulutettu.

Eikö kukaan ole koskaan saaanut livekontaktia esim. japanilaiseen teemaljaan, tai oikeastaan teemaljan olemuksen monimuotoisuuteen japanilaisessa käsityössä?

Ei ilmeisesti, sillä muutoin olisivat kumivasarakommentit jääneet tekemättä. HaHa.

Lähettäjä: Pro lakimuutos dreijauskoulutuksen tehostamiseen!
Lähetetty: 23.9.2005

Vaikka olisi kuinka lahjakas ja hyväkin keramiikantekijä, niin ilman armotonta kunnianhimoa jää auttamatta kököntekijöiden kaupallisesti menestyksekkään armeijan jalkoihin. Valitettavasti tämä "mummokeramiikka" on erittäin taitavasti, markkinoinnin perussääntöjen mukaan ,löytänyt kohderyhmänsä, joka ei luultavasti katso päinkään ns. laadukasta taidekeramiikkaa.

Noissa aikaisemmissa keskusteluissa muuten vähän tökkii joidenkin kirjoittajien asenne että "vain korkeakoulutetut ovat lahjakkaita ja osaavat jotakin". Koulutus on hyvä asia, (esim. työturvallisuus ja materiaalituntemus on valitettavasti joskus itseoppineilla heikohkoa), ja pitkälle koulutettua toki arvostan, mutta ei jokaisella lahjakkaallakaan keramiikka-artesaanilla tms. ole kunnianhimoa tai halua muuttaa Helsinkiin opiskelemaan TaiKiin vaikka ehkä sisään pääsisivätkin. Hieman arvostusta matalammin koulutetuillekin kiitos. Työn jälki puhukoon puolestaan.
Lähettäjä: J
Lähetetty: 23.9.2005

Mitkä artesaanit?
Lähettäjä:
Lähetetty: 23.9.2005

...korjaan: suomalainen keramiikkatyöntekijä koulutetaan kumivasaralla, itämaisesta Dreijauskulttuurista (isolla D:llä) en edes todella ajatellut kirjoittavani, sen verran älyän minäkin.
Lähettäjä: ö
Lähetetty: 23.9.2005

Oikeesti keramiikkaopiskelijoiden olis tosi fiksua alkaa vaatia vastinetta opintojensa panostuksiin. Hankkia kontakteja maihin, jossa käsityön saavutukset ovat selkeesti mummo tasosta kaukana. ( mummotason pitäisi kasvavan kehityksen ja keramiikan historiaa selaten olla jotain, mitä tavoitella eikä jotain mistä tavoitella pois!)
Työnjälki puhuu puolestaan ja miks ei mitään tapahdu? Kouluasteen keramiikka-artesaanit oikeesti saavat ammattitutkinto todistuksen, kuka uskois, kun katsoo mitä siellä tapahtuu.
Moraalia peräänkuulutan, kun kurssi vedetään läpi ja palkka kuitataan, vaikka aloituslauseeseen sisältyy viesti -jos tämän oikeasti haluaa oppia täytyisi syventyä opiskelemaan juuri tätä yksi vuosi, mitä me nyt tehdään muutama viikko, ja saadaan pakollinen alan koulutus läpi paperilla.
kyl on kummaa monoa ku ei luista vaik ois liukasta.
Lähettäjä: pöö
Lähetetty: 26.9.2005

Lahjakkuutta on tunnistaa itsestään idioooti ja laittaa se likaisiin töihin.
Lähettäjä: idiot
Lähetetty: 28.9.2005

Niinpä. Tunnistan itsessäni idiootin joka palaa kerta toisensa jälkeen näille sivuille luullen löytävänsä jotakin rakentavaa yhteishenkeä käsityöläisten kesken.

On paljon oikeita asioita joihin voisimme yhdessä puuttua jotta tästä alasta tulisi toimiva elinkeino. Siihen kait meidän pitää pyrkiä että 4-5 v. koulutuksen jälkeen(tapahtuu se sitten keskitason kouluissa tai Taikissa) pystymme tästä leipämme ansaitsemaan. Meidän pitää pystyä toimimaan yrittäjinä. Harvalla on mahdollisuus elättää itsensä apurahoilla tai puolison palkalla tai edes haluaa sitä.

Millä muulla alalla pidetään itsestään selvyytenä että tekijä antaa tuotteensa rekvisiitaksi myymälöihin ns. tilimyyntiä vastaan, eikä edes itse pidä kirjaa siitä onko saanut tuotteistaan tilityksen? Siihen tuntuu moni ns. käsityöläisystävällinen myymäläkin luottavan ja tilittää vasta useiden soittojen ja suututusten jälkeen.
Käsityöläisten keskinäinen tuotemyynti onkin sitten jo aivan toinen juttu.

Oikeat yrittäjä periaatteella toimivat lahjatavaraliikkeet ostavat tuotteet eivätkä tarvitse provikkansa lisäksi minkään maailman hyllyvuokria.

Jos edes näissä asioissa meillä olisi yhteinen linja , käsityöläisten hyväksikäyttäjätkin loppuisivat, ja myymälöiden pitäisi toimia tulosvastuullisesti kuten muidenkin tässä markkinataloudessa. Sillä me elämme markkinoiden ehdoilla, vaikka kuinka täällä filosofisoitaisiin kenenkin oikeudesta opiskella tai tehdä tämän alan töitä.

nyt lähden niihin likaisiin töihin,savi lentää ja asiakkaat odottavat tuotteitaan, heidän ehdoillaan on leipää riittänyt jo pariksikymmeneksi vuodeksi eikä ole tarvinnut miettiä että kenetkähän savuistaisi ulos markkinoilta tai foorumeilta jotta itsellä olisi tilaa.




Lähettäjä: savenvalaja
Lähetetty: 29.9.2005

En tiedä ketään pitkään alalla ollutta keraamikkoa, joka suostuisi tilimyyntiin. Asetelmahan on aivan absurdi ja uudet tulokkaat ja sivutoimiset, jotka tilimyyntiin mukaan lähtevät eivät juuri saa tuotteitaan näin myytyä. Sitä sun tätä "sillisalaattia" tarjoava "jälleenmyyjä" on kaukana ammattilaisuudesta toiminnassaan ja siihen alistuva käsityöläinen lähinnä orjan asemassa.

Terävöityminen tässä asiassa olisi tosiaan yhteisen köydenvedon paikka.

Ammatillinen kehittyminen on jälleenmyyjälle ainut todella sisällöllisesti tavoiteltava päämärä, ja siihen kuuluu vastuunotto omasta toiminnasta.
Lähettäjä:
Lähetetty: 29.9.2005

KIITOS EI MYYNTITILEILLE! Ainoastaan sisäänostajat kiinnostavat!

Lähettäjä: koivu ja tähti
Lähetetty: 29.9.2005

Lisäisin aamunavaukseeni kiitoksen Päiville.

On tuntunut hyvältä lukea kommenttejasi ja ihailen kärsivällisyyttäsi yrittää aloittaa ja jatkaa rakentavalla ja kypsällä tavalla keskusteluja tällä foorumilla.

Jaksamista sinulle ja kaikille meille savesta ilonsa ja välillä surunsakin saaville.





Lähettäjä: savenvalaja
Lähetetty: 29.9.2005

Halusin vielä kiittää sinua. Kaikki on ok.
Jos kirjoittajien joukossa on tuttuja, tiedätte mistä minut saa kiinni, jos haluatte jatkaa keskustelua!
Lähettäjä: päivi
Lähetetty: 2.10.2005

Sinä joka puhuit siitä, että lahjakkuutta oli yhden kirjoituksen mukaan vain keskinkertaisuuksien aivoissa. En ole lukenut tuota juttua vielä. Jos se sattui olemaan jossain omassa kyhäelmässäni, niin toteaisin nyt, että usein meitä keskinkertaisia vähän puolustaessani tahdon vain huomauttaa olemassaolostamme, esim. alan oppilaitoksissa. Kaikkien alan ammattitutkinnon opiskelleiden tulisi hallita tietyt taidot, auttavasti edes, koska muutenhan touhu( koulutus ja opiskelu) on turhaa. Ainakin kipsitöiden perusteet ja dreijaus on näitä tekniikoita. On väärin kehuta itseään asiantuntevaksi ammattilaiseksi muuten.Toisaalta hännänhuippujen hilseen yli menee alan koulu luokalla sen kovimmkärjen puuhat. Tasoerot on vaikea juttu! Koitetaan silti olla kiihtymättä, sillä paskakin on ruma sana.
Lähettäjä: terhi
Lähetetty: 9.10.2005

Mitä vähintään pitäisi osata voidakseen työskennellä ammattilaisena alalla? Massan muokkauskin on sellainen juttu, että joka toinen valmistuva vaivaa massaan enemmän ilmaa sisään kuin pois, ja se toinen puoli valmistujista ei erota kivitavaraa savitavarasta(kun ei massan myyjälläkään ole hajua siitä mitä myy).

Helppo versio on leimata älyttömyydet imbesillien omaksi saavututtamattomuudeksi, mutta jaa...
Tervehenkistä kehityskeskustelua kaivatessa pitäisi varmaan luopua anonymiteetistä ja sitä vastaan taas on paljon patoutunutta ärtymystä...

Dreijaus nyt on sellainen juttu joka pitäisi ihan haudata koko koulutuksesta. Sehän on ihan kuriositeetti juttu eikä kukaan opeta sitä tosissaan ja oikein. Koulussa kun dreijataan sarjaa, tehdään kymmenen kappaletta ja se on siinä, se sarja siis. Aikaa meni pari päivää plus kuivatus, koristelu ja poltot. Kuka oikeesti repii tollasesta leipää itelleen??? Kuka viittii/kehtaa puhua ammattilaisuudesta tollasen koulutuksen jälkeen??? Ei toimi ei -vai pyöriiks se sittenkin!?
Lähettäjä:
Lähetetty: 10.10.2005

Jos foorumiin kirjauduttaisiin ja kaikki mukanaolijat kirjoittasivat omalla nimellään, olisi se niin suuri edistysaskel ja mahdollisuus keramiikka-alalla, ettei sitä kannattaisi minkäänlaisilla patoutuneilla ärtymyksillä pilata......
Lähettäjä: päivi
Lähetetty: 10.10.2005
yllapito 20.10.2007 : 16.37


Takaisin
------------------------------------------------
Lisää oma kommenttisi yllä olevaan aiheeseen.
Voidaksesi osallistua keskusteluun, sinun pitää kirjautua järjestelmään!