Elämäntapa-ammatti

On uskomatonta miten paljon jo
unohtuneiksi luultuja muistoja näistä
kirjoituksista palautuu mieleen
koulutuksesta alkaen. Huomaan, että en
ole ainut. Meille käsityöläisille
ammatti on iso, monesti elämänpituinen
valinta ja se kirvoittaa monenlaisia
tuntoja, niin hyviä kuin huonojakin; Ne
upeimmat onnistumiset ja suurimmat
väsymykset. En tiedä miten paljon täällä
on seurailemassa todella pitkään alalla
olleita ammattilaisia, itse koen olevani
vasta alussa. Itselleni tämä on lähes
terapeuttista, koska näen muidenkin
läpikäyneen samoja vaiheita. Tiedän,
että osa lukijoista suhtautuu ja on
suhtautunut käsiteltyihin asioihin
negatiivisesti, mutta miettikääpä
keraamikkosukupolvien ketjua...
Kun menin itse kouluun, en tiennyt alan
vaativuudesta ja negatiivisita puolista
yhtään mitään. Hyppy arkeen oli todella
iso kaksi aivan pientä lasta kainalossa.
Ja siitä lähtien on kuitenkin aina
pärjätty eikä ole sekuntiakaan tuntunut
väärälle valinnalle.... moniko voi sanoa
omasta ammatistaan niin?
Aloittaja: ::
Lähetetty: 9.6.2005
yllapito 20.10.2007 : 16.26


Takaisin
------------------------------------------------
Lisää oma kommenttisi yllä olevaan aiheeseen.
Voidaksesi osallistua keskusteluun, sinun pitää kirjautua järjestelmään!