Kotimainen punasavi

Päivää. Harrastaja täällä ihmettelee kotimaisen punasaven olemusta. Minulla on pieni uuni, ja olen polttanut sillä muutaman satsin kotimaista punasavea. Lasituspoltoissa olen asettanut lämpötilaksi 1050 astetta, joka lienee hieman yläkanttiin. Muhitusvaihe on ollut puolesta tunnista tuntiin huippulämpötilassa. Kerasilin ohjeen mukaan polttolämpötila on 980-1030 astetta. 1050 asteeseen poltettuna väri on selvästi (ja kauniisti) ruskea, aika vähän punaiseen vivahta, ja esineet ovat tosi tiiviitä. Tipan vettä kun laittaa ruukun pintaan, ei se imeydy. Lasittamattomastakaan tavarasta ei vesi tule läpi yhtään.

Kysymys kuuluu, miksi näin? Johtuuko se siitä, että samassa uunissa on ollut lasitettavaa tavaraa, ja lasitteen huurut ovat imeytyneet lasittamattomienkin esineiden pintaan. Vai johtuuko se siitä, niin kuin minusta näyttää, että tavara on todella sintraantunut tiiviiksi.

Toinen kysymys. Kuinka korkealle kotimaista punasavea uskaltaa polttaa?
Jani 07.11.2011 : 15.00


Itse itselleni vastaten:
http://airihortling.fi/Majolika%20lasitteet%20Maiolica%20Glazes.pdf
"Someron savesta poltettu gradientti (maksimi lämpötila 1100oC) osoittaa, että tiilenpunainen väri kehittyy punaisimmilleen 1020oC:n lämpötilaan poltettuna. Saven pehmenemislämpötila on 1075oC, jolloin se menettää muodon. Poltetun saven kutistuma on 13- 15 %:n välillä värin ollessa punainen. Suomalaisten savien analyysit vaihtelevat etelästä pohjoiseen."


Jani 10.11.2011 : 20.25

Punasavi on punaista 1020 asteessa ja siitä väri muuttuu ruskeammaksi mitä korkeammalle poltat. Mikäli vahingossa punasavea poltaa yli 1075 asteen löytyy uunista ruskeaa mössöä joka on pilannut uunin ja sitä saa sitten hakata sieltä irti. Kokemusta on kun kerran menin vahingossa punasavea 1245 asteeseen.
tupero 05.12.2011 : 18.43

Totta!
Airin kirjoissa ja tutkimusraporteissa on paljon kokemusperäistä kirjattua faktaa hienosta kotimaisesta raaka-aineesta punasavesta. Pääosin airin kokeisiin perustuvat kirjaamiset koskevat Someron punasavea. Suomesta löytyy valtava määrä myös hiukan toisistaan poikkeavia punasaviin luettavia savia, joissa nimenomaan huippulämpötilan kesto vaihtelee toisistaan. Pohjoisen Suomen punasavet ovat hiukan korkeampipolttoisia kuin rannikon merenjättöalueen savet. Värikin on erilaisesta raudanmäärästä Lapin savissa vaaleampi.
Kannattaa aina kokeilla koepoltolla huippulämmöt, jos ei ole varma mistäpäin kotomaatamme savi on kaivettu.
Iloa mahtavan materiaalin parissa!


mp 10.12.2011 : 13.18

Kiitti kommenteista! Lainasin kirjastosta Kyllikki Salmenhaaran kirjan, jossa sanottiin, että uunissa kuumemmilla hyllyillä tavara sintraantuu vesitiiviiksi, ja samassa poltossa toisella hyllyllä jää huokoiseksi. Pikkuisen turhan tarkkaa..

Onko muuten olemassa vilkkaampaa keramiikkaaiheista foorumia kuin tämä?
Jani 10.12.2011 : 18.44

Jylhä-Vuorion Heikin keramiikkakirja on myös valistavaa luettavaa, ainakin siitä löytyy hyvät liitetiedot ja lähteet, jotka jokaisessa oikeassa kirjassa kuuluu olla.
Kyllikin kirja on siitä huono, että rivien välistä luettavaa on aika paljon...joten kaikki ei välttämättä aukea heti.

Aika kuollut tämä foorumi on, en tiedä miksi. Kansainvälisiä lienee useitakin eläväisiä, mutta kotimaisia foorumeita ei liene valitettavasti muita. Ehkä mielenkiintoiset keskusteluaiheet herättäisivät tämän ainoan henkiin, en tiedä.
mp 29.12.2011 : 15.28

Mikä nyt sitten on mielenkiintoista kellekin. Omat auki olevat kysymykset ovat niin aloittelijan tavaraa, että sitä kainostelee esittää niitä. Ja kun nyt just kiinnostaa kotimainen punasavi.

Esimerkki - Miksi kirkkaat lasitteet kuplivat niin hanakasti punasavella ja mustasavella? Olisiko hyötyä siitä, että lasitteen tekisi itse. Ja resepti kanssa, kiitos!

Tiedän että kuplimisasiassa on monta muuttujaa. Olen koittanut tehdä raakapolton hitaammin, mutta ei sillä tunnu olevan niin vaikutusta.

Ja toinen kiinnostava juttu, kuinka saisi toimimaan kertapolton punasavella.

Jani 03.01.2012 : 17.36

mulla olisi punasavi lsitetta-en käytä
nuuskamuikku 11.01.2012 : 17.43

Pikkuhiljaa.. Kupliminen johtui siitä, että kirkasta lasitetta oli liian paksulti. Laimensin litkua reilusti, ja kuplat hävisivät. Ominaispainomittari tilattu. Polttojakin kyllä hidastin.

Nuuskamuikkunen, mitä lasitetta sinulla on?
Jani 22.01.2012 : 12.31

Puolitoista vuotta on tietysti ihan kohtuullinen aika löytää vastauksia kysymyksiinsä (not) ja ehkä olet jo löytänytkin, mutta saven analyysistä (koostumus) riippuu, miten se käyttäytyy poltossa. Punasavi sintraantuu yli 1040 lämpötiloissa, ainakin täällä etelässä kaivettu savi. Vaikka savi sintraantuu lähes vettä läpäisemättömäksi, testatiin kerran asiaa ja todettiin, että punasavi jää silti huokoiseksi sintraatumisesta huolimatta ja näennäisestä veden läpäisemättömyydestä huolimatta. Eli pikku hiljaa poltettu savi imee vettä itseensä. Tuskin esineiden käytössä sillä on paljoakaan merkitystä, ellei sitten meinaa savisia ämpäreitä/kukkamaljakoita tehdä. Silloin on syytä lasittaa sisäpinta... Lasitteen kupliminen aika usein johtuu liiallisesta paksuudesta. Lasitteen koostumus vaikuttaa myös siihen, miten se reagoi saven mineraalien kanssa. Kyse on viime kädessä kemiasta.
Sorsaska 20.07.2013 : 16.09

Takaisin
------------------------------------------------
Lisää oma kommenttisi yllä olevaan aiheeseen.
Voidaksesi osallistua keskusteluun, sinun pitää kirjautua järjestelmään!